ollaan oltu perjantaista asti mamman luona hampurissa käymässä jussin kanssa. elsi on katjan ja hinksun luona ja kepu iskällä. iskä sanoi tosiaan, että koko miun elukkalaumaa ei haluu hoitoon ja lisäsi samaan hengenvetoon, että kerttu voi kyllä tulla.. =) mutta mikäpäs elsillä katjan luona ollessa. katjan ja hinkun blogissa oli tällainen juttu (kopioin sen siks, kun sitten kun tulee uusia kirjoituksia sinne, teksti linkitettynä häipyy jonnekin kaukaisuuteen)

siispä:

Hede ja Jussi lähtivät viikonlopuksi reissuun, ja Hinkun kaveri, pyrpal Elsa tuli meille hoitoon (ts. viihdyttämään meitä). Tytöistä tuli tosi hyviä kavereita elokuisen vaellusreissumme aikana, joskin tulivat hyvin toimeen jo sitä ennenkin.

Tein ensimmäisen yhteisen iltalenkin Noljakan metsiin, ja koiratytöt juoksentelivat heikkopäisesti pitkin pusikoita. Välillä kävivät yhdessä nuuskimassa pusikoita, ja hilluivat sitten taas toisiaan päättömästi jahdaten. Irtijuoksuttamisen jälkeen laitoin koirat hihnaan viimeisten parinsadan metrin matkan ajaksi, ja voi ihme, maailman sulostuttajat! Hinku ja Elsa kävelivät hihnassa aivan kylki kyljessä, lavat toisiaan koskettaen. Liikkuminen näytti välillä jopa hieman hankalalta, kun melkein nojasivat toisiinsa.. Tähän päälle Elsa vielä välillä hiukan käänsi päätään Hinkua kohti ja kosketti sitä nenällään <3 . Tuli ihan Nalle Puh mieleen.















Jotta ei nyt ihan ällösuloiseksi menisi, niin Hinku on tehnyt Elsalle selväksi, että sohvalle ei ole asiaa. Se ei murise, ei irvistä, mutta katsoo pahasti, ja Elsa kyllä ymmärtää. Se on kelpin sohva, nih.

 

myöhemmin myös elsi on ilmeisesti päässyt sohvalle =) mutta hyvä, että pyrri viihtyy. ja syö :)

tänään ovat katja ja hilipatipippani tehneet alo1-tuloksen tokosta, hienoa :)

 

täällä saksanmaalla ollaan kävelty kaupungilla ja käyty ostoksilla ja taas kävelty, kävelty ja kävelty. eilen käytiin maineikkaalla reeperbahnilla ja palattiin sinne tänään. rahaa on tuhlattu joo ja vahakabinetissa käyty sun muualla. ja syöty - tietää, että lenkille joutuu kotona, en usko, että ollaan ihan NIIIN paljoa kävelty kuitenkaan.

st. paulin stadionilla.

 

mammahan siis on harjoittelussa hampurin suomalaisella merimieskirkolla. tästä on ihan kävelymatka keskustaan ja satama on ihan vieressä. pari kertaa on menty bahnalla (u ja s ja mitä näitä nyt on..) ja kyllä helsingin ja tukholman jälkeen siisteys yllätti! siis oikeasti asemat ja tunnelit ovat siistejä, samoin kuin oikeastaan koko kaupunki. vaikka saksalaiset tunnetusti pitävät oluesta, ei täällä juoppoja/kännisiä näy, toisin kuin suomessa välillä..tukholmassa/ruotsissa tykkäävät kai sanoa, että ne ovat suomalaisia ne heidän maansa juopporentut..

koiria täälä on paljon. muutaman rodun olen vallan tunnistanut (hoffeja ja ausseja, setteri, joku karvabassetti jonka nimee en osaa kirjottaa (selkeä tunnistus;), mäykkyjä, sakemanneja..) mutta useimmat ovat ulkonäöltään täysin tuntemattomia, joskin saattavat jotain rotua siitä huolimatta olla. mie näitä erikoisimpia tiedä, tuskin tietäisivät saksalaisetkaa meidän pystykorvia ja porokoiria..sekarotuisia siis ;)

koirat saavat tulla täällä kahviloihin ja kauppoihin. vain muutamassa paikassa on kieltomerkki näkynyt. lisäksi koirat ovat täällä usein irti. kuinka moni meistä uskaltaisi koiransa päästää vapaaksi vilkasliikenteisessä 1,8 miljoonan asukkaan kaupungissa? JA, kuinka monen sesse omaisi moiset käytöstavat, eikä häipyisi ensimmäisessä sekunnissa koirien reeperbahnille seuraa etsimään :)

tällainen kuva tuli otettua myös. omaa kameraa en raahannut mukaan tälle reissulle.

vaikken kyseisestä koirarodusta oikein pidä, tässä koirassa oli asennetta :)

"en oo hei mikää mopsi!"