Oltiin tyttösten (=elsa&lala) kanssa jälkileirillä viikonloppuna rääkkylässä. Leiri alkoi hyvin: "alueella on vähän aikaa sitten nähty emokarhu kahden pennun kanssa.." No joo..mutta alkoi se oikeasti myös hyvin. Meidät jaettiin kahteen ryhmään, aloitteleviin ja edistyneimpiin (me luonnollisesti ensiksimainitussa) ja edistyneimmät saivat pärjätä lauantaiaamun keskenään, kun meitä taas koulutti muuan rajamies. Tehtiin pienet jäljet helppokulkuiseen metsään, koska peltoja ei ollut ja Elsa teki tosi hienosti hommia. Lala ei tässä vaiheessa vielä tehnyt..
Sitten ennen syöntiä mentiin isolle nurmikkoalueelle, jossa tallasin molemmille neideille jäljet. Elsalle "serpentiinimallisen" ja lalalle suoran. Kumpikin kyllä teki niin hienosti, että piti olla oikein kovasti ylpeä! Lala oli jättänyt enimmät vouhotukset autoonsa, vaikka kyllä hommassa jarrumies mukana varalta olikin. Näiden jälkeen neidit herkuttelivat maksalaatikolla ja minä makaroonilaatikolla ja sit olikin päivä meidän osalta pulkassa.

Sunnuntaina Lala ei ois halunnut liikahtaa mihinkään kotoa ilman aamuruokaa, mutta pienen neuvottelun jälkeen sain sen kuitenkin puhuttua ympäri;) aloitettiin tekemällä jäljet myöskin helppokulkuiseen metsään ja annettiin niiden vanheta n. 3h koska ilma oli niin hyvä jälkeä ajatellen. Tässä välissä kävimme katsomassa edistyneempien yönylijälkiä ennen kun oli meidän vuoro taas. Elsalle tein vähän liian pitkän jäljen, sen keskittyminen herpaantui siinä lopussa, toinen kun on niin hirmu tarkka:) Ihmiset ihmettelivätkin, miten tarkka ja kärsivällinen elsa on, kun haussa se syttyy nollasta (tai melkein nollasta) sataan noin millisekunnissa. Lala sai myöskin kehuja tyyliin "hyvin toimiva belgi". Jonnekin se oli sen häsläämisensä jättänyt tai sitten metsässä ei vaan voinut kerätä nameja suuhunsa kuten pellolla. Jäi oikein hyvä mieli ja lähdettiin kotiin.
Ainiin..nähtiin karhun SEKÄ suden jälkiä siellä...ja yks lenkille yksin lähtenyt beagle.

Oli tosi kiva leiri eikä voi kun ihailla rajamiehen koiranlukutaitoa ja kykyä antaa yksilöllisiä ohjeita! Kaikki sakemanneista pyrreihin ja vehniksiin olivat myös samanarvoisia. Sain ohjeita kuinka jatkaa jälkiharrastusta ja rajamies kohteliaisuuksissaan päästi suustaan myös lauseen " teitä on kiva kouluttaa kun huomaa, että teistä voi tulla jotain". Heh heh..no mutta ainakin jatkamme mukavaa harrastusta innolla niin kauan kun se on kummastakin hauskaa, tuli meistä jotain tai ei!

Jälkileirin jälkeen olikin vuorossa Tuija Kokkosen koulutus Lalalle, jossa kauan kammoksumani sylikäännökset sujuivat paremmin kun olisin ikinä uskonut. Koiralla taas ei ymmärrettävistä syistä ollut puoltakaan siitä vauhdista mitä sillä normaalisti on..Mutta kivaa oli.