oli Kivan kunnia nuuskutella pyrrit suomen mejäkartalle :)

Kouvolaan suunnattiin ja täytyy sanoa, et on kyllä tosi rankka viikonloppu takana, niin ohjaajalla kuin koirallakin. huh! joskos seuraavan kerran ihan vähän lähemmäs?

lauantaina oli kokoontuminen 10.00 ja sehän tarkoitti meille varsin aikaista lähtöä.. lauantaina tehtiin siis jäljet sunnuntain koetta varten. olin toivonut kokenutta paria ja sainkin itse maastomestarin parikseni. se tosin tarkoitti sitä, että teimme vain ja ainoastaan miulle opastettavan jäljen, eli en saanut harjoitella toisen jäljen tekoa. myöskään kompassia ei liiemmin käytetty ja näin. en taida olla sen kokeneempi jäljentekijä edelleenkään ;) mutta muuten miun annettiin rauhassa merkata ja tehdä muistiinpanot ja sain mielestäni ihan hyvin piilomerkattua jäljen. myöskin miun opastamalla jäljellä kilpaillut pari pärjäsi, lopun pientä ylimääräistä kierrosta huolimatta hyvin.

totesin et on taas rentouttava viikonloppu aika kaukana tuosta stressistä mitä tuollakin koet. ensin jännitin osaanko tehdä jäljen. sitten jännitin osaanko opastaa sen (miun tehtävänä siis on vain pysyä sillä jäljellä..) ja sitten vielä oma suoritus ja tulokset!

aloitettiin meidän ryhmän laukauksensiedolla. kiksi hätkähti laukausta (ei ole ennen haulikolla ammuttu) mutta that's it, häntä kippuralla poistuttiin.
miun opastama jälki oli numero 2 ja meidän kisajälki numero 6 ehdin hyvin purkaa opastamani jäljen, käydä syömässä ja silti vielä odotella jälkipaikalla melkein tunnin. tiesin jo, ettei parhaat voimat ole koirallakaan ehkä käytössä, edellisen päivän se oli viettänyt pieniä lenkkejä lukuunottamatta auton häkissä (toki me illalla sit mentiin lauran luo) ja sama sitten koeaamuna. olin tankannut itseni kahvilla ja olo oli vähintään sen mukainen!

ei oltu kikin kaa koskaan menty ei-merkittyä jälkeä (ts.piilomerkattua) ja ei koskaan noin pitää (900m). hieman jännitti, pitäisi siis vain luottaa koiraan..teinikoira kiksiin! noh, ei se auttanut kun lähteä menemään :) jälki oli varsin pitkälti kuitenkin avomerkattu, mie olin luullut et noin ei saa olla! mut ei se mitään, mukava tietää ollaanko jäljellä ;))

oltiin tuomarin (+tuomarikokelaan) viimeinen koirakko ja kyllä.. varsin jäyhän tuomarinkin kasvoilla nähtiin hymynkare jos toinenkin tuolla reissulla, Kiksi päätti olla varsinainen hupinumero!! miun poskilla näkyi häpeänpuna, mutta toisaalta teki mieli räjähtää nauruun. tässäpä tuomarin koeselostus, jonka tuomari aloitti "kiva oli kyllä kiva, vaikka ohjaajalla ei välttämättä ollut kivaa"..oh really......

koira istutetaan lähdön tuntumaan ja itse lähtömakaus tutkitaan hyvin. Käyttää etupäässä maavainua jäljestäessään. Kaikki osuudet edetään sopivavauhtisesti. Ensimmäisellä kulmalla makaus merkataan erittäin hyvin. Ennen toista kulmaa koira löytää koiramaailman chanel-vitosta, koskapa pyörii antaumuksella hirvensonnassa. Tekee sisäpuolella lenkin takaisinpäin, mutta löytää oikean suunnan ja etenee kulmalle, missä makaus osoitetaan erittäin hyvin. Kolmannella osuudella tehdään useampi lenkki jäljen sivuun ja välillä pysähdytään miettimään. Saapuu kaadolle, minkä osoittaa selvästi.
Tänään pisteisiin vaikuttaa hirvenjätöksissä pyöriminen, koska se veroittaa etenevyyttä. Samoin näiden läjien luona tehty lenkki sekä viimeisen osuuden lenkit.

Näki lopussa et koira on kyllä ihan väsynyt ja keskittyminen herpaantui. Ei sillä, jouduin käskemään sen hirvenjätöksiltä uudelleen jäljelle, sanoin napakasti "jälki" ja pyrrin pää nousi sieltä paskan seasta ja ilme oli "ai, jälki? selvä! etsitään etsitään.." ei oikeasti tienny itkeäkkö vai nauraa.. :D

osa-aluepisteet menivät näin:

Jäljestämishalukkuus: 5/6

Jäljestämisvarmuus 9/12

Työskentelyn etenevyys: 7/10

Lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky sekä tiedottaminen: 14/14! pikkuisen olen tyytyväinen! kiksi oikein kaivoi etutassuillaan makauksilla ja popsi varmaan nälkäänsä veristä maata, raukka :D

Käyttäytyminen kaadolla 3/3

Yleisvaikutelma: 4/5

Yhteispisteet 42/50 ja sehän tarkoittaa et Kivalla on nyt plakkarissa mejäkokeen avoimen luokan YKKÖSTULOS! mie olen torvelosta niiiiiin ylpeä <3 ja oikeasti superiso kiitos meidän personal trainer Heidille!

vein koiran sitten pesulle rantaan ja huuhdoin paskat pois. tein vain sen virheen, että koira oli irti ja mitä se bongaa? kalan sisälmykset ja käy hakees uudet ja kestävämmät hajut siitä. JEP!

ei tässä nyt kai muu auta kun tähdätä ensi kevään/kesän aikana siihen toiseen ykköstulokseen ja sepä tarkoittaisi sitten jo siirtoa voittajaluokkaan...hui!

ajeltiin nollan pysähdyksen taktiikalla kotiin. mulla oli koira takakontissa kevythäkissä. Jossain vaiheessa mietin, etten muistanut lukita kevythäkkiä (kiva osaa avata ne vetoketjut), mutta näin sen pään vähän sen jälkeen siitä häkin katon läpi. Ajattelin et se siellä rauhassa nukkuu nyt kun ollaan liikkeellä. Ajelin kaikessa rauhassa ja kun kurvasin kotipihaan ja valoihin, näyttää takapenkillä tältä:

siellä hän kaikkine kalanhajuineen nukkui miun (avonaisen) vaatelaukun päällä nojaten miun tyynyyn!


niin uskollinen ja ihana ystävä kun elsa on, niin on tossa kiksissä persoonaa "pikkuisen" erilailla :D

 

and in english:

kiva has taken part in blood tracking test (first pyrshep in finland) and got 1-prize 42/50 points! i'm so proud of my youngster, she's just 13 months!

the test includes shooting (one shot) and then tracking 900-1000meters, 2 corners. Kiva was really good!