kävin tänää Liperissä lumikenkäilee koirien kaa. Kahteen viikkoon en ollu lalaa nähny melkei ja oikeesti mikä muutos! Joulu meni oikeasti aika huonosti, uuden vuoden tienoilla oli jo huomattavasti virkeämpi koira ja tänään kuin ihan nuori belgi! =)

Kävin lalan hoidosta (sehän on edelleen päivähoidossa porukoiden naapurissa asuvalla eläkeläispariskunnalla ja hyvässä hoidossa onkin! tykkäävät lalasta kovasti ja lala niistä. molemminpuolinen hyöty :) ja vähän aikaa oltiin siinä pihalla. Lala haastoi koko ajan elsaa leikkiin ja hepuloi lumessa. Vähän ajan päästä se keksi käydä portailta hihnan ja juosta se suussa ympäri pihaa. Mentiin sisälle ja istuin lukee lehtee, niin vähän ajan päästä lala toi miulle miun lapasen, jonka se oli ottanu lipaston päältä. tämän vihjeen ymmärsin ja suuntasimme tunniksi lumikenkäilemään jäälle =) mie kattelin lallun menoo ihan tippa linssissä, nyt sen vasta huomaa, en edes muista milloin olisin viimeksi nähnyt tuon koiran tommoisena. Siitä on varmasti vuosi ainakin! muutos on tapahtunut niin pikkuhiljaa, ettei sitä ole kunnolla huomannut. Virkkuhan lala oli syksylläkin, ei siinä mitään, mutta ei tuommoinen :) voi kun tuo kestäisi noin!

muutama pimeä  kuvanen, valo ei riitä ei sitten millään:

 

lalahan on totuttuun tapaan tiputtanut talven kunniaksi koko turkkinsa..

 

ravistus

 

lalan ilmeessäkin on sellaista pilkettä nyt ja olemus on valpas :)